Kirjoitustauko

En olekkaan tässä vähään aikaan kirjoitellut. Masennusta oli taas ilmassa ja edelliset kaks viikkoa oli aika vaikeat, tuntui että mikään ei onnistunut. Painokin junnas, vaikka yritin syödä oikein ja liikkua paljon. Nyt on taas parempi mieli ja jaksaminen.

Tässä viikon aikana liikunta on jäänyt aika vähäiseksi, mutta en aio stressata siitä. Joskus huvittaa enemmän, joskus vähemmän, ja en halua pilata tätä pakottamalla itseäni liian pitkälle. Töitäkin on alkanut taas olemaan enemmän, aikalailla 5 päivään viikossa pääsen taas joka viikko. 

Nostinpa tuossa muuten kaloreiden määrää. Totesin että se 1200 kaloria ei ole järkevä määrä mun aktiivisuustasolle, joten nostin sen 1500 kaloriin päivässä. Muutamana päivänä oon myös yrittänyt rajoittaa hiilareiden määrää. Olen yrittänyt saada suunnilleen saman verran rasvaa, proteiinia ja hiilareita. Paino laski vihdoin pitkän junnaamisen jälkeen ja on nyt 83,5 kg. Tähän mennessä aloituspainosta siis tippunut 4,2 kg. Toivoisin kovasti että lauantain punnitukseen mennessä olis pompsahtanut 82,7 kg koska 5 kiloa kuussa kuulostaa mukavan pyöreältä luvulta. 

Mittailin tuossa aamulla itseäni ja vertailin edellisen laihdutuksen tuloksiin. Mitat on melkein samat kuin viimeisen edellisen laihdutuksen tulokset, peba on vielä vähän isompi kuin silloin mutta muuten aika samat. Silloin olin noin 7 kiloa kevyempi kuin nyt eli pakkohan se on uskoa että on jonkin verran lihaksia tullut. 

Parin päivän "tauko"

Muutamaan päivään en olekaan kirjoitellut. Tämä johtuu ihan siitä ettei hirveästi ole kirjoiteltavaa. Sunnuntaina oli ne firman pikkujoulut, ja lupasin itselleni jo etukäteen, että silloin saa herkutella oikein kunnolla. Suunnitelmana oli bilettää kuin viimeistä päivää, mutta suunnitelma kaatui siihen että ruoka oli niin rasvaista, että maha veti stopin eikä huvittanut enää juoda. Väsykin oli. Kalorit meni tuhannella yli mun päivittäisen kulutuksen, eli about sen mitä oletinkin.

Maanantain otin iisisti. Oli niin kylmä, etten jaksanut tehdä mitään. Aamupalaa en syönyt, lounaaksi oli kanaa ja riisiä, päivälliseksi paistettuja kasviksia ja fetaa ja iltapalaksi leipä. Syötiin vielä poppareita illalla ja kaloreita tuli yhteensä noin 1500-1600 eli paljon lähempänä niitä tavoitekaloreita. 

Kohta ollaan menossa miehen kanssa parturiin, hällä leikataan tukka, ei mulla. Hänen luottoparturiin on matkaa noin kolmisen kilometriä ja mennään kävellen eli tälle päivälle tulee jonkin verran liikuntaakin. Illalla pitäisi siivota, koska torstaina pidetään mun sukulaisille synttärikahvit. Mun synttärit on oikeasti perjantaina (ja miehellä torstaina), mutta mä olen perjantaina töissä, niin pidän nuo kahvittelut mielummin tuolloin. Lauantaina tuleekin sitten miehen sukulaiset. Torstaina tulee myös meidän uusi sänky, vihdoin.

Voisiko tämä viikko olla jo ohi, kiitos?

Nyt ei oo mennyt ollenkaan putkeen. Eilen oli niin kova ketutus päällä, että dietti oli viimesenä mielessä. Sipsejä naposteltiin molemmat miehen kanssa, ja muutama suklaakin tuli syötyä. Kalorit pysyi kaikesta huolimatta alle 2000, ja mä kulutan Kiloklubin mukaan noin 2500 kaloria päivässä eli silti kulutin.

Tänään söin aamupalaksi leipää, ruuaksi aivan superhyvää kreikkalaista salaattia ja iltapalaksi pari palaa pelkkää leipää dipattuna salsaan. Pihalla oli päivällä lunta enemmän kuin laki sallii, joten tämän päivän liikunnat jäi shoppailuun ja kaupassa käyntiin. Huomenna onkin sitten odotetut firman pikkujoulut. Suunnitelma on se, että aamulla nappaan ateriankorvikkeen ja kotona syön lounaaksi tomaattikeittoa, joten illalle jää kaloreita enemmän ;D 

Erittäin tahmea torstai

Tämä päivä alkoi erittäin tahmeasti. Nukuin huonosti, mutta koska nousin ysiltä kun kello soitti, koska edellisen kahden tunnin aikana olin herännyt varmaan 10 kertaa. Selkä, hartiat ja niskat oli ihan jumissa, ja sattui ja kiristi, joten linnoittauduin sohvan nurkkaan ja kökötin siinä tunnin verran. Sitten lähdin etsimään mittanauhaa, mutta en löytänyt ja kaaduin sängylle ja nukahdin sit siihen pariksi tunniksi. Näin mm. sellaista unta, että miehen äiti oli päättänyt et nyt meijän pitää mennä naimisiin :D

Koko päivä meni odotellessa, sänky piti tulla tänään, mutta eipä näkynyt. Tietääpähän että tuosta liikkeesta ei osteta enää mitään, varsinkin kun kaveritkin sitten kommentoivat mun Facebook-tilaan että heilläkin ollut ongelmia saman liikkeen kanssa. Mua ärsyttää extrapaljon koska vaihdettiin lakanatkin uutta sänkyä varten, ja nyt joutuu kaivamaan tuolta uuden aluslakanan yhdeksi yöksi, uutta sänkyä varten kun on uudet muotoonommellut lakanatkin, se kun on isompi ku toi vanha... Huomenna menen kyllä antamaan vähän asiakaspalautetta ihan henkilökohtaisesti, ja jos se sänky ei huomenna tule niin saattaa tulla muutama kirosana.

No, tän päivän ruokana oli hernekeittoa, nyt kun muistettiin ostaa purkinavaaja, ja leipää siihen kylkeen, koska keittojen kanssa TÄYTYY syödä leipää! :D iltapäivällä katsottiin Myytinmurtajia ja mulla oli terveelliset snacksit; kurkkua, maustekurkkua, kirsikkatomaatteja ja kevyttä fetaa sekä kermaviilidippejä. Mieskin innostui syömään muutaman kurkunpalan ja pari tomaattia.

Illalla päätin lähteä lenkille, että saan sen tavoitteena olevan 5 lenkkiä viikkoon. Tein saman lenkin kuin maanantaina ja tiistaina, ihan vertailunkin vuoksi. Lisäksi lenkki sattuu olemaan 4,8 km eli todella lähellä mun tavoitejuoksumäärää. Tänään päätin heti alussa että nyt mennään lujaa, ja sit mentiin. Juoksin matkasta kilometrin verran, ja lopun matkaa erittäin reipasta kävelyä. Tulokset näkyi heti! Paransin aikaani KUUDELLA MINUUTILLA! Se ei tunnu sinänsä paljolta, mutta se on huima parannus silti. Aikaa meni siis 44 minuuttia, eli kilometrivauhti oli vähän yli 9 minuuttia. Paljon on vielä kirimistä, jos aion 35 minuuttiin päästä Nice Runissa.

Kokeilin muuten sitä pahamaineista mekkoa. Se mahtuu! Tiukka se on, ja kanansiivet tuossa kainoloiden läheisyydessä ei näytä kovin hyvältä, mutta mahtuu :D mulla on sen kanssa musta bolero, joka oikein ovelasti piilottaa noi ongelmakohdat, joten nyt mulla on asu. Ainut ongelma tällä hetkellä on siis tukka.

Hyvin maanantai keskiviikko

Eilinen alkoikin jo vaivaisesti, en saanut yöllä unta, kun taas stressasin töistä ja aamulla oli aika väsy. Sain töissä kuitenkin työt hoidettua nopsaan ja tehokkaasti, mut siitä se alamäki lähtikin. Mummille oli tullut tosi huono olo töissä, ja hää ei olis millään halunnut lähteä kotiin eikä lääkäriin. Me oltiin tosi huolissaan kun kaikenlaista sairaushistoriaa löytyy, ja puolipakolla vietiin sitten hänet kotiin ja mä jäin pitämään seuraa siihen asti, että paappa pääsee töistä. Onneks ei sit ollut mitään vakavampaa, mahatautia arvellaan. Siellä hengailin sitten kymmenestä puoli neljään. En ehtinyt aamulla syödä, kun meinasin että syön sitten vasta tauolla, mutta lähdettiin ennen sitä taukoa. Mummi tarjos mulle sit purkin ananasta kun tiesi että oon laihiksella.

Kun tulin kotiin niin haettiin meidän uus kahvimasiina, se on ihan mahtilaite! Sit alettiin miettiin sapuskaa, ja todettiin että meidän purkinavaaja on hukassa eli hernekeitto onkin poissa laskuista. No, ainut proteiinipitoinen asia jääkaapissa oli nakit. Niinpä tehtiin nuudeleita ja nakkeja. Paljon kaloreita, tiedän, mutta nälkä. No, sit lähdettiin Citymarkettiin, kun siellä oli viimestä päivää satiinilakanoita leimakortilla alennuksessa. Eihän siellä ollut enää normaaleja pussilakanoita ollenkaan ja mä olin niin pettynyt! Ostettiin kuitenkin kaks lakanaa meidän uuteen sänkyyn, kun se tulee tänään, ja kaks pakettia kahvimasiinapatruunoita. Lisäksi siellä hemmetin kaupassa oli lihahyllyt melkein tyhjät! Kanaa oli vaan koipia jäljellä, enkä mä sellasia voi syödä. Koko päivä oli niin pettymys, että tyhjäsin mun sipsivaraston nassuun. Onneks niitä oli vain about sadan gramman verran, eli kaikenkaikkiaan söin koko päivänä ehkä 1700-1800 kalorin edestä, eli silti alle sen mitä kulutan. Eilinen oli lenkitön päivä, koska totesin että jalat tarvitsee välillä lepoakin, ja edellinen lenkitön päivä oli torstaina.

Tänään aamulla puntari näytti 84,6 kg eli viidessä päivässä 3 kiloa, ei paha. Vyötärönympärys on 80cm eli 3 cm lähtenyt woo!

Tiistai ja vihdoin pyhät ohi

Heräsin tänäänkin aikaisin, kun tiesin, että huomenna on aamuvuoro ja on pakko nousta viimeistään viideltä. Nousin kuudelta, ja oli ihan mukavaa, että oli kunnolla aikaa herätä ennen töihinlähtöä. Söin aamupalaksi taikaruissämpylän ja totesin että käytän leivällä ihan turhaan rasvaa. Ihan hyvin voin syödä ilmankin, ja saan kyllä tarpeeksi rasvaa ruuasta, se ei ole ikinä ollut ongelma. 

Töissä tein vähän erilaisen päivän kuin yleensä, siivosin kokoustiloja ja sitten petasin. Ei tullut taaskaan kovin pitkä päivä, mutta parempi lyhyt päivä kun ei ollenkaan. Lounaaksi join Nutrilettin ateriankorvikejuoman. Sain myös sunnuntaille työvuoron, eli pitkästä aikaa olisi oikeasti töitä sen 5 päivää viikossa. Tän viikon vapaat olis näin ollen torstai ja lauantai.

Ruuaksi syötiin italianpataa, eli mun herkkua. Mies ei siitä niin välitä, mutta söi silti. Ensin hää meinas, että menee hakemaan pitsan kun tekee mieli ja mä sanoin, että ei mua haittaa, kumpikin pitäkööt huolen omasta masustaan, mutta päätti sitten että ei olis reilua mua kohtaan. Suloinen ajatus sinänsä, mutta ei hään tarttis mun takia jättää syömättä jotain, mitä haluaa syödä. Ruuan jälkeen ramasi niin kovasti että menin koisimaan, ja mun piti olla fiksu ja laittaa kello herättämään tunnin päästä, mutta unohdin, joten kahdeksi tunniksihan se venyi. Olisi varmaan venynyt pidemmäksiki, jos mies ei olisi tullut kurkkimaan. Näin niin skitsoja unia, ettei oo todellistakaan, siellä oli mm. puuhenkiä, ujo anoppi (eikä edes mun oikea anoppi vaan joku ihan muu), holtitonta autolla ajamista, söpöjä minivuohia ja hiippailua. 

Kun olin ollut jonkin aikaa hereillä, päätin että on lenkkitime, ja lähdin siis pihalle. Aluksi vähän piskotti, mutta selkis aika nopeasti ja oli ihan jees keli. Menin melkein saman lenkin kuin eilen, mutta juoksin vain puolet eilisestä määrästä ja pohkeita alkoi kiristämään niin kovaa että oli pakko vähän hidastaa. Melkeinpä tiesin jo alkulenkistä, että näin tulee käymään, mutta kun en osaa ottaa rauhassa, se on kaikki tai ei mitään, kun musta on kyse. Mulla on muutenkin sellanen käsitys (tiedä onko totta vai ihan omia juttuja taas) että kyllä kroppaa pitää välillä puskea vähän äärirajoille tai muuten kehitystä ei tapahdu. Himmaaminen ei oo tätä tyttöä varten. Vähän niinku pyöräilyn kanssa. En oo koskaan pyöräillyt paljoa, koska mun koulumatka ei oo muksuna ollut sellanen että sen olis voinut pyöräillä, eikä mulla ollut samalta kylältä kavereitakaan joiden kanssa sitä harrastaa. Oma pyörä mulla on viimeks ollut joskus kun asuin kotona, oon ajellut kaikkien muiden pyörillä lähivuosina; isän, tädin miehen, erään poikaystävän äidin ja nykyäänkin mulla on nykyisen miehen vanha pyörä, kun taas miehellä on isänsä vanha fillari. Silloin kun aloin pyöräilemään miehen kanssa esim. hänen vanhemmille 3 km päähän niin en osannut optimoida vauhtiani, pyöräilin ihan liian kovaa ja kärsin sit jälkeenpäin kun oli kamalan paha olla. Tässä voi olla myös syy siihen miksi mä en ole koskaan pitänyt liikunnasta... :D 

Voisin tähän väliin puhua mun laihdutussyömisestä vähän. Kun mä aloitin ekaa kertaa laihduttamaan, olin ihan hukassa. En tiennyt yhtään kaloreista, rasvoista tai muistakaan. Mulla oli iPadillä ohjelma, joka laski kaloreita, mutta en osannut arvioida annoskokoja, enkä muutakaan oikein. En tiennyt myöskään paljonko mun pitäisi syödä. Tää laihari kaatui aika nopeasti. Viime keväänä sit kun päätin et nyt hei oikeesti laihdutaan, löysin Kiloklubin. Kiloklubi on ilmainen laihdutussivusto, josta löytyy ruoka-, liikunta- ja edistymisosiot sekä aivan mahtava foorumi. Tein jonkin verran tutkimusta heti alkuun ja luin paljon foorumiviestejä, ja sain omanlaisen ruokasuunnitelman päätettyä. 

- sokerilimut ja mehut pois, juon vain Pepsi Maxia (sokerilimuissa on noin 40kaloria 100ml, eli paljon turhaa; yhdessä lasillisessa on näin ollen 100 kaloria jolla saa syödä jo yhden leivän)

- vaalea leipä pois, syön joko taikaruista tai runsaskuituista täysjyväleipää

- kasviksia ja hedelmiä pitää syödä yli 600 g päivässä

- juustojen syönti vähälle, ja vain vähärasvaisia juustoja; tavallisessa juustossa 17%, fetassa alle 6%, raejuustossa rasvaton

- herkut minimiin, jos on pakko herkkuja syödä, niin sokeritonta salmiakkia (Pirkan omassa on 120 kaloria 100g, kun taas tavallisessa salmiakissa on arviolta 300 kaloria sadassa)

- vettä pitää juoda vähintään 2 litraa päivinä, jolloin liikkuu (eli nykyään mielellään joka päivä) ja jos pystyy niin 3 litraa olis vielä parempi, ja tämä pelkkää vettä! Muita nesteitä ei lasketa tähän!

- joka päivä pitää syödä täyttävä lämmin ruoka (päivällinen), joka on mielelläön myös kevyt. En ole laittanut tähän itselle rajoitteita, eli syön silti perunaa, riisiä ja pastaa.

- kalorit pitää olla alle 1800 joka päivä, mielellään 1400-1600 välissä. Tällä hetkellä syön 1200 kaloria päivässä kun tarvitsee tähän alkuun sitä pikaspurttia mekkoon mahtumisen takia.

- välillä saa (ja pitääkin) pitää herkkupäivä. Vähintään kerran kuussa pitää pitää herkkupäivä, kaksi on aika hyvä määrä. Näinäkin päivinä yritän pitää kuitenkin kalorit kohtuuden rajoissa eli mielellään alle 2200 kaloria. 

Näillä säännöillä mun laihtuminen onnistuu kaikista parhaiten. Kaikille on yksilöllistä mikä sopii ja mikä ei. Mun mielestä pieni nälkä aina silloin tällöin on vaan terveellistä, eikä sitä pidä pelätä. Tiedän myös että aina kun mä alotan dietin, mulla on aluksi kokoajan nälkä, mutta se johtuu vaan siitä että harrastan liikaa napostelua normaalitilassa. En todellakaan aio syödä joka kerta kun on vähän nälkä, muutenhan sais olla aluksi koko ajan syömässä, eikä niin laihdu. 

Ainiin, se tärkein meinas unohtua kirjoittaa! Kun mä manasin eilen sitä painon junnaamista, niin tänään oli pompsahtanut alaspäin. 85,2 kg, eli lauantain punnituksesta 2,5 kg. Tiedän että suurin osa on todennäköisesti turvotusta, mutta on silti pieni voitontunne sisällä! :D

Sunnuntai ja maanantai

Eilen heräsin puoli kymmenen aikaan ja jouduin keksimään itsekseni hiljaista tekemistä, kun miehen rötkäle oli valvonut myöhään pelaamassa ja mä olin mennyt aikaisin nukkumaan. Puoli yhden aikaan mentiin katsomaan sänkyä, ja miehen vanhemmat osti sen sitten meille. Se tuodaan torstaina ja mä en malta odottaa! Mentiin suoraan sieltä huonekaluliikkeestä kauppaan, ja sain siinä sitten päivän liikunnatkin hoidettua samalla. Aamupalaksi söin leivän, päivälliseksi peruna-porkkanamuusia ja palapaistia kermakastikkeella ja illalla napostelin kaikkea mahdollista kevyttä, mm. salsaa, sokeritonta salmiakkia, purkkiananasta yms. 

Tänään oli aamuvuoro, joten herättiin jo viideltä. Söin aamupalaksi purkin persikkaa. Purkkihedelmät on mulle must, koska tuoreet hedelmät ehtii aina pilaantua ennenkuin ne syödään. Jos ostan tuoreita hedelmiä niin ostan vain silloin jos erikseen tekee mieli ja tiedän että tulen sen samana päivänä tai seuraavana syömään. Töissä oli ihan peruspäivä, hiljasta, eikä paljoakaan töitä. Meinasin juoda evääksi Allevon ateriankorvikejuoman, mutta se oli niin pahaa että vedin melkein kaiken vessanpytystä alas.

Kotona otin pienet päikkärit ja sitten mies herättikin jo syömään. Syötiin broilerinsuikaleita kermakastikkeessa ja riisiä. Alunperin piti syödä couscousta, mutta mies oli unohtanut sen, niin syötiin sit vaan ihan perusriisiä. Vähän laiskotti ja katottiin hetki telkkua, mutta sitten päätin ryhdistyä ja lähteä lenkille. Noin 5 kilsan lenkki tuli, viitisenkymmentä minuuttia meni ja siitä hölkkäsin vähän alle kilometrin. Venyttelin vielä 10 min kun pääsin kotiin, mutta lihakset tuntuu silti vähän jäykiltä. Nyt iltapalaksi kurkkua ja kermaviilidippiä ja huomenna taas töihin.

Sitten kuulumisista randomeihin asioihin. Tänään on kolmas päivä ilman sipsejä, yays for me! Ja kyllä, se on jo saavutus, koska mä olen sipsinarkki. Syypää siihen, että mä olen ylipainoinen on nimenomaan sipsit.

Ja sit tästä painohommasta. Mä masennun ja luovutan tosi helposti. Tänään aamulla kun puntari ei ollut liikkunut mihinkään, iski taas sellanenki pala kurkkuun. Mä tiedän kyllä, että se kuuluu asiaan, että paino heittelee, mutta möö. Toivottavasti huomenna on taas laskusuunta, edes se 100 grammaa!

Tilannepäivitystä

 Torstaina menin tosiaan mummolaan. Oli ihanaa nähdä äitiä ja sisaruksia pitkästä aikaa! Illalla syötiin vähän perunalaatikon jämiä ja muutama lihapulla sekä hörskeitä. Meillä oli niin hauskaa, äiti jäi koukkuun yhteen iPad-peliin ja muksut oli höpsöllä tuulella molemmat. Valvottiin jopa 12 asti ja uni maistui vaikken kovin hyvin kuitenkaan nukkunut.

Perjantaina aamu alkoi vähän kankeasti mutta alkoi kuitenkin. Söin aamulla palan leipää ja vähän ajan päästä siitä lounaaksi nuudeleita ja jauhelihaa. Äiti lähti lounaan jälkeen käymään tädin ja hänen miehen luona opettelemassa koirajuttuja ja me lapset ja mumma lähdettiin pihalle. Käytiin läheisellä laavulla ja tarvottiin metsäreittiä takaisin kilometrin verran. Veli leikki sotajuttuja, heitteli käpykranaatteja ja ampui keppipyssyllä ja nimitti mut kenraaliksi. Siskolla oli keppi, jolla hää kokeilli lätäkköjen syvyyttä, ja keppi oli ilmeisesti niin hyvä että se piti säilyttää, koska sisko toi sen mummolan kuistille asti. Muksut olisivat halunneet ottaa laavulle eväät, mutta sovittiin että syödään sitten kun mennään takaisin ettei tarvitse kantaa niitä mukana. Juotiin glögiä ja syötiin muutama keksi. Päivälliseksi äiti osti itselleen ja siskolle ranskiksia ja mulle ja veljelle puoliksi pakastepitsan. Pitsa ehti kärtsäämään reunoista, mutta keskusta oli onneksi syötävää. Mä söin näinollen vähän alle puolikkaan Grandiosan semmoisesta isommasta pitsasta. Ruuan jälkeen mentiin äitin kanssa vielä kävelemään, tehtiin noin 3 kilsan lenkki. Sen jälkeen päästiin saunaan, ja saunan jälkeen katsottiin telkkaria ja naposteltiin sipsejä. Syötiin 4 pekkaan 350g sipsipussi eli paljon vähemmän kuin tämä sipsiaddikti yleensä syö.

Tänään oli myös kankea aamu, joten join jopa kahvia aamupalan kanssa. Söin taas palan leipää ja join kaksi kuppia kahvia. Yhden aikaan olin jo takaisin kotona ja kahden maissa syötiin ruuaksi ranskalaisia ja wienerleikkeet. Päivällä oli huono olo ja masensi jonkin verran, joten natustin äitiltä lahjaksi saatuja keksitikkuja. Purkki oli onneksi vain 40 g kokoinen, ja osan syötin miehelle, joten ihan hirveesti ei lisäkaloreita siitä tullut. Iltapäivällä söin kurkun ja dippiä. Sitten päätin lähteä lenkille, vaikka ei olisi huvittanut ja se oli hyvä päätös. Noin tunnin lenkin tein, ja tanssin vielä noin 15 min. Jalat on vieläkin vähän kipeät keskiviikosta, mutta kylkiin ei enää satu.

Tänään tehtiin myös "virallinen punnitus" meidän kevättalven haastetta varten. Äitikin lähti 5 kilolla mukaan haasteeseesn, mutta äiti onkin tällä hetkellä meistä pienin. Mä painoin punnittaessa 87,6 kg (!!!) ja olin vähän kauhistunut. No, nyt kun punnitsin vielä illalla kotona niin lukema oli 86,5 kg eli turvotuksia oli aamulla vielä ja saattaapi olla, että mumman puntarikin huijaa vähäsen. Aion joka tapauksessa laihduttaa sinne huhtikuun loppuun mennessä mahdollisimman paljon, enkä todellakaan lopeta siihen 77 kiloon. 

Mulla tuli tuossa päivällä myös pieni paniikki. Töissä on 50-luvun teemaiset pikkujoulut ens viikon sunnuntaina ja mun fiftarimekosta ei mee vetskari kiinni! Nyt siis tähän alkuun pientä spurttia, vähintään kilo on pakko saaha pois sunnuntaihin mennessä, mielellään enemmänkin! Tässä yritän sitten mahdollistaa sitä kittaamalla mahdollisimman paljon vettä. Harkitsin jo nutrausta, mutta hemmetti vie kun on kallista! Kolmen päivän alotuspakkaus olis ollut melkein 20 euroa... Sit taas yksittäiset pakkaukset olis ollut kans 20 e ja niissä olis 15 pussia kussakin ja 6 pitäis vissiin syödä (tai oikeastaan juoda) päivittäin. Lisäks olis pitänyt hommata sellanen sekotinjuttu. Kallista lystiä. Joten perinteiset keinot it is!

Maalle

Tätä päivää on odotettu, tänään meinaan äiti (joka asuu noin 200km päässä) nappaa mut kyytiin ja mennään pariksi päiväksi mumman luo "maalle". Sisarukseni ovat siellä myös, ovat aivan ihania muksuja. Veljellä on ikää 11 vuotta ja siskolla 8, ovat siis rutkasti nuorempia kuin minä. Luvassa on siis raitista ulkoilmaa ja ihanaa seuraa.

Tälle päivälle oli sittenkin töitä, tiistaina ilmoitettiin että on hienoinen hätä ja että mua tarttetaan, niin lupasin sit. Oli ihan jees päivä, tehtiin nopsaan ja päästiin kaverin kanssa jo vähän yli 12. Jalat on eilisestä ihan sika kipeät ja tänään pitää varmaan ottaa ihan iisisti loppupäivä. Jos ilma pysyy siedettävänä niin ulos voisi mennä vähän jaloittelemaan.

Otin töihin eväät pitkästä aikaan, mulla oli purkki persikkaa ja juustosämpylä, niillä jaksoi oikein hyvin. Ruuaksi ajattelin syödä tuolta kaapista roiskeläppäpitsan, ja veikkaisin että mumma tekee vielä jotain sapuskaa illalla. Siinähän ne päivän kalorit sit onkin :)

Uusivuosi

Uusivuosi meni aika perinteisesti alkoholin, naposteltavien ja leffojen parissa. Annoin itselleni luvan herkutella oikein kunnolla toivottavasti viimeisen kerran vähään aikaan.

Tämä aamu alkoi aika väsyneesti. Herättiin jo 11 maissa (vaikka nukkumatti kutsuikin lähempänä klo 3:a) mutta sohva kutsui ja kulutinkin suurimman osan aamupäivästä sohvaperunana napostellen sipsinjämiä. Söin myös pari nakkia kylmänä, kun en sen enempää jaksanut aamupalaa miettiä. Kolmen aikaan päätin ryhdistäytyä ja lähteä lenkille. 

Ajatuksena oli heti alusta tehdä pitkä lenkki, vaikka en moneen kuukauteen ole lenkkeillyt. Virhehän se oli, pienestä olisi pitänyt aloittaa, mutta malttamaton luonne olen. Suurin osa matkasta taittui kävellen mutta hölkkäsin pieniä pyrähdyksiä aina kun siltä tuntui. Lenkin pituudeksi tuli lopulta 7,5 km ja aikaa meni 1 h 15 min. Olen ihan tyytyväinen tuohon kun en tosiaan ole vähään aikaan lenkkeillyt ja yleensä lenkit ovat siinä 5 km pintaan. Kilometriajaksi tuli 10 min per kilometri, ei ollenkaan paha kun miettii että hyydyin kuitenkin loppumatkasta. Huomasinpa tuossa myös että tennarit eivät ole ehkä parhaat mahdolliset kengät lenkkeilyyn, ainakaan näin hiekoitushiekan aikaan. Lisäksi jalanpohjat päättivät olla tekemättä yhteistyötä, kantapään reuna oli rakon tapaisella molemmista jaloista. Ei siis akillesjänteen kohdalta niinkuin voisi luulla, vaan ihan tuosta jalkapohjan reunasta. Eikä yhtään auttanut että mulla oli vielä Tallinnan reissulta jalanpohjissa rakonjäämät. Oon melko varma että joko astun huonosti tai sitten jalkani on väärässä asennossa, koska mulla on näitä kummallisia vaivoja.

Päivälliseksi syötiin kanaa sweet and sour-kastikkeessa ja riisiä. Oli ihanaa syödä kunnon liikkumisen jälkeen, ja oli sudennälkä. Illemmalla hotkaisin vielä kulhollisen nuudeleita nälkääni. Vieläkin olisi vähän nälkä mutta voivoi. Tänään ei enää syödä yhtään mitään! :D 

Kauppaan pitäisi vissiin vielä lähteä, koska mulla ei ole töihin eväitä ja enää en viitsi töissä syödä aamupalaa, koska töissä tarjottavaan aamupalaan kuuluu normaalisti munakokkeli, nakit, pekoni ja karjalanpiirakat. 

Aloituspostaus

Laitetaas tämä blogi käyntiin!

Kuka kirjoittaja on?

Mä olen 22-vuotias (kohta 23) tyttö joka ei oo ihan vielä nainen. Teen töitä hotellisiivoajana. Työ on välillä rankkaa, varsinkin fyysisesti, mutta suurimman osan ajasta ihan mukavaa. Asun Vaasassa, ja olen asunut koko elämäni tässä läheisyydessä. Minulla on kaksi vuotta vanhempi poikaystävä, jonka kanssa olen seurustellut noin 3,5 vuotta ja asunut yhdessä noin 2,5 vuotta. Olen sohvaperuna ja harrastan pelaamista, kirjojen ja mangan lukemista, länsimaalaisia sarjoja (lähinnä amerikkalaisia) ja yleisesti netissä roamaamista. Liikunta ei ole ikinä ollut mulle mikään kiva juttu.

Mikä on lähtötilanne?

Lohtusyömisen ja liikunnan vähyyden takia olen lihonut paljon teini-iästä. Painavimmillani olin 93 kiloinen noin vuosi sitten. Siitä laihdutin muutaman kilon mutta motivaatio oli hukassa, joten se jäi siihen. Viime keväänä innostuin todenteolla laihdutuksesta ja kävin niinkin alhaalla kun 77 kiloa. Henkisesti ja fyysisesti rankan kesän ja syksyn jälkeen olen lihonut osan siitä takaisin, mutta monta kuukautta pysynyt kuitenkin nykyisessä painossa joka on noin 85 kg. 

Minkälainen kunto kirjoittajalla on? 

Nykyisin parempi kuin koskaan, niin vaikea kun se onkin uskoa. Lapsena vihasin liikuntaa, enkä edelleenkään siitä niin erityisemmin välitä, mutta olen onnistunut kohottamaan kuntoa paljon verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen. Kesällä tein 20-25 kilometrin pyörälenkkejä, kun ennen teki tiukkaa jo 3 km. Kävely oli alussa tuskaa kun nilkat eivät millään meinanneet kestää ja astmaatikon keuhkot eivät tehneet yhteistyötä, mutta nykyään 5 kilsan kävelylenkit on melko normaaleja ja useimmiten hölkkäänkin pieniä pätkiä lenkillä.

Mikä on kirjoittajan painotavoite?

Ihan viimeisimpänä tavoitteena on päästä omaan ihannepainoon, jonnekkin 60-65 kilon välimaastoon. Välitavoitteena olisi noin 75 kiloa, sillä meillä on mummani kanssa "kisa", jossa tavoitteena olisi saada 10 kiloa 4 kk pois. Tää on erittäin realistinen tavoite eikä vaadi mitään kitukuureja että sen voi saavuttaa. Viimeksi laihduttaessa söin 1200-1400 kaloria päivässä, jonka ansiosta paino tippui nopeasti, mutta tuli sitten takaisinkin melko äkkiä. 1600 kaloria voisi olla melko hyvä määrä päivää kohden, varsinkin kun lihasmassakin on kasvanut, joten kaloreita palaakin enemmän. Tällä kertaa en kuitenkaan aio kytätä jokaikistä suupalaa minkä syön, vaan syödä kohtuudella ja ravinteikasta, kevyttä ruokaa. 

Mikä on kirjoittajan kuntotavoite?

Tämänhetkinen tavoite on aika konkreettinen, tahdon ensi vuoden kesäkuussa pystyä juoksemaan koko Nice Runin, eli 5 km. Viimeksi aikani oli muistaakseni 50 min, osin hölkäten, mutta jouduttiin sumaan alussa niin ei päästy haluamaamme vauhtia kulkemaan heti. Nyt joku 35-40 min voisi olla tavoitteena.